lauantai 4. marraskuuta 2017

Palopuhe

Ikäihmisten kodeissa on monia turvallisuusriskejä, vakavin niistä tulipalo.

Vanhuspalvelulaki edellyttää vanhusten asuvan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mikä tarkoittaa, että entistä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia vanhuksia asuu yksin. He eivät enää pysty huolehtimaan paloturvallisuudesta omatoimisesti. Jonkun muun on siis huolehdittava siitä. Pahimmillaan tilanne asettaa koko kiinteistön asukkaat vaaraan.


Riskitekijät

Hyvin usein palo alkaa liedelle kiehumaan unohtunesta kattilasta tai lieden päälle joutuneesta syttyvästä tavararasta. Myös tupakointi ja päihteiden käyttö lisäävät tulipaloriskiä. Heikentynyt toimintakyky, hidas liikkuminen tai vaikkapa muistisairaan kyvyttömyys toimia tulipalossa oikein lisäävät kuolemia.

Usein vanhuksen asunnossa on paljon tavaraa ja kulkureitit ovat ahtaita esim. rollattorin kanssa liikuttaessa. Valaisimet ovat vanhoja ja heikkotehoisia, minkä vuoksi yleisvalo on liian hämärä ja lisää liikkumisen epävarmuutta. Yllättävän monilla on tapana pitää ovi takalukossa, jotta ulos päästäkseen tarvitsee avaimen. Tämä on hyvä niksi, jotta avain ei unohtuisi kotiin, mutta hätätilanteessa se saattaa estää ulospääsyn kokonaan.

Mitä tehdä?

Meidän kaikkien, jotka vanhuksen tai muistisairaan kodeissa työskentelemme, tulee seurata ja ohjata asiakasta ja hänen omaistaan minimoimaan riskit. Käytännössä tämä ei ole ollenkaan helppoa. Iäkäs asiakas saattaa itse vähätellä riskejä ja omainen ei yksinkertaisesti ehdi hoitaa asiaa.

Vaikka asiakas itse yrittäisikin huolehtia esimerkiksi palovaroittimista, on se hänelle erittäin vaikeaa. Kattoon kiinnittäminen vaatii työkaluja ja osaavaa tekijää. Huojuvilla taloustikkailla keskellä lattiaa seisten ei pariston asentaminen ole helppoa meille ns. normaalikuntoisillekaan, saati vanhukselle, jolta moinen akrobatia on tietenkin kielletty!

Palovaroittimiin voi nykyisin laittaa 5-10 vuotta kestävän pariston, mutta senkin toimivuutta on säännöllisesti testattava. Testausta ja pariston vaihtoa helpottaa paristokotelo, jonka voi johdolla vetää paristosta seinään halutulle korkeudelle. Jostain syystä näitä ei juurikaan käytetä.

Palovaroittimien lisäksi tulee huolehtia liedestä ja muista laitteista. Turvaliesi ja liesivahti sekä esim. kahvinkeittimen automaattinen virrankatkaisu lisäävät turvallisuutta. Lieden ympäristö tulisi pitää mahdollisimman tyhjänä, ettei siihen joudu palavaa tavaraa.

Usein vanhuksella on turvaranneke, jolla saa hälytettyä apua. Valitettavasti muistisairas ei kuitenkaan osaa reagoida esimerkiksi palovaroittimen hälytykseen eikä osaa toimia oikein tulipalon sattuessa tai edes kertoa, mistä on kyse. Asunnosta pitäisi päästä ulos pian.

Etsiessäni netistä tietoa aiheesta, päädyin Pirkanmaan Pelastulaitoksen sivuille. Joitakin vuosia sitten he ovat oikein paneutuneet asiaan:

Lainaus PPL:n sivuilta: "Tampereen keskuspaloasemalla pidettiin syyskuussa ”Iäkkäiden henkilöiden kotona asumisen paloturvallisuusseminaari”, jossa keskityttiin pelastuslaitosten ja sosiaalitoimen konkreettiseen yhteistyöhön. Tilaisuudessa oli 7 pelastuslaitosta sekä Suomen Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK), Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) sekä Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) edustus.Yhteenvetona voidaan todeta, että muualla Suomessa yhteistyömuodot ovat keskittyneet lähinnä tulipalojen ehkäisytoimenpiteisiin kun taas Pirkanmaalla hankkeissa otetaan huomioon myös toiminta tulipalotilanteessa. Seppo Männikön sanoin: ”Emme halua vain esittää uhkakuvia vaan tarjoamme myös ratkaisun”.

Juurikin näin. Emme voi kieltää kotonaan asuvaa ikäihmistä elämästä, käyttämästä liettä ja sähkölaitteita, polttamasta tupakkaa. Ei riitä, että on turvarannekkeet ja palovaroittimet. Pitäisi huolehtia siitä, että JOS tulipalo syttyy, palo saadaan nopeasti sammumaan ja asukas ulos asunnosta.

Pirkanmaalla on kehitetty huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä, joka siis voidaan asentaa esimerkiksi vain yhteen kerrostaloasuntoon ja siirtää tarvittaessa asunnosta toiseen. Miksi näitä ei käytetä enemmän? Miksi ei kehitetä helppoja ja toimivia ratkaisuja, joilla toimintarajoitteisten ihmisten asuminen omassa kodissaan olisi turvallisempaa?

Älä anna joululahjaksi jyvätyynyä...

Jyvätyyny voi nimittäin olla paloriski. Kun jyvät käytössä kuivuvat ja kuumenevat liikaa, ne voivat syttyä mikrossa palamaan tai jäädä kytemään. Jos jyväpussi laitetaan esim. peiton alle, se saattaa alkaa kyteä ja syttyä myöhemmin palamaan. Kannattaa miettiä, pystyykö vanhus itse lämmittämään jyväpussi ohjeiden mukaisesti ja seuraamaan sen kuntoa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti