Ystävätkin voivat "kasvaa eroon toisistaan". Kun elämänarvot, elämäntapa ja kiinnostuksen kohteet eivät enää kohtaa, on vaikea pitää ystävyyttä kasassa. Aina ystävyys ei ole vastavuoroista, toinen saattaa olla enemmän ottaja kuin antaja. Ystävyydessä pitää tuntea olonsa hyväksi.
Lapsuuden ystävyyssuhteet tuntuvat voimakkaimmilta, aikuisina solmitut tuttavuudet tai ystävyydet voivat liittyä vaikkapa yhteiseen harrastukseen. Jos harrastus lopahtaa, usein lopahtaa myös ystävyys. Onko se sitten ollut ystävyyttä vai tuttavuutta - rajanveto lienee vaikeaa. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sen vaikeampaa on löytää uusia ystäviä. Suuri elämänmuutos, suru tai sairaus saattaa tuoda yhteen ihmisiä, jotka ymmärtävät toisiaan ja ystävystyvät.
Parisuhteen alussa, kiihkeässä huumassa ystävät voivat jäädä taka-alalle. Joskus toinen puoliso saattaa - huomaamattaan - jättää ystävänsä, ja parin yhteinen ystäväpiiri muodostuukin vain toisen osapuolen kavereista. Eron osuessa kohdalle tulee ero myös näistä ystävistä, sillä he pysyvät yleensä lojaaleina alkuperäiselle ystävälleen. Toinen saattaa jäädä täysin yksin.
Ystävyyttä vai riippuvuutta?
On ihmisiä, jotka tarvitsevat ympärilleen paljon ihmisiä, he eivät välttämättä pysty edes olemaan itsekseen. Onko tämä ystävyyttä vai muuta riippuvuutta.. Yhtä paljon on ihmisiä, jotka eivät kaipaa isoa ystäväpiiriä ja jatkuvaa viihdytystä, muutama hyvä ystävä riittää. Soitellaan ja tavataan ja parannetaan maailmaa silloin tällöin. Mutta oma seurakin on ihan kiva :)
Mediassa ja elokuvissa luodaan mielikuvaa, että ystäviä pitää olla paljon. Sisustuslehtien mukaan kodissa pitää olla iso ruokapöytä, jonka ympärille ystäväjoukko kokoontuu. Pihat ja mökit sisustetaan niin, että sinne mahtuu paljon ystäviä. Ruokalehdissä järjestetään isoja juhlia, naistenlehdissä "tyttöporukat" lähtevät yhdessä viettämään hemmottelulomia... Somessa pitää olla paljon seuraajia ja tykkääjiä. Entäs kun niitä on vain muutama? Tai et ole somessa ollenkaan?
Yksinäisyyttä voi tuntea, vaikka eläisi parisuhteessa, olisi perhe ja "ystäviäkin". Nimittäin jos ei ole hengenheimolaista, sielunystävää, luotettua.
Ole itsesi ystävä
Tärkeintä lienee, että meidän pitää olla itsemme ystäviä.
Hyväksy itsesi. Arvosta itseäsi. Rakasta itseäsi.
